Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy kannattaa – myös taloudellisesti

09.09.2019

Tyypin 2 diabetes on sairaus, jonka puhkeamiseen voi vaikuttaa tutkitusti elintavoilla, kuten terveellisen ruokavalion omaksumisella. Taudin ennaltaehkäisyyn ei silti juuri panosteta ja monella on tietämättään suurentunut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen. Tähän haasteeseen Itä-Suomen yliopiston, THL:n ja VTT:n yhteinen StopDia-hanke pyrki luomaan ratkaisun: sen tavoitteena oli luoda toimintamalli, jossa sekä yksilö, ympäristö että yhteiskunta osallistuvat tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn. Haasteena oli löytää väestöstä henkilöt, joilla on suurentunut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen. Hankkeen kansallisessa päätösseminaarissa 21. elokuuta esiteltiin alustavia tuloksia ja puhuttiin myös terveyden edistämisen kustannuksista. Onko terveyden edistämiseen panostaminen kannattavaa? Entä miten ylipäänsä tavoittaa suuren sairastuvuusriskin henkilöt?

Nettipohjainen riskiseulonta väyläksi elintapaohjaukseen

Ainutlaatuista StopDia-tutkimuksessa oli tutkittavien rekrytointi Internetissä sähköisen Diabetesriskitestin kautta ja tutkimuskäyntien tapahtuminen osana perusterveydenhuoltoa. Tavoitteena oli, että tällainen riskin tunnistaminen ja ehkäisevään elintapaneuvontaan pääsy juurtuisi osaksi suomalaista terveydenhuoltoa. Harmillisesti muutokset terveydenhuollossa tapahtuvat hitaasti ja panostus sairauksien ennaltaehkäisyyn on kunnissa ja sairaanhoitopiireissä vielä vähäistä. Toivotaan, että soteuudistus ja digisote toisivat tähän parannusta ja mahdollistaisi uudenlaiset hoitopolut.

Pelkkä nettisivujen olemassaolo ei saanut ihmisiä rynnistämään testaamaan diabetesriskiään vaan se vaati paljon markkinointia muun muassa terveydenhuollossa, sosiaalisessa mediassa, lehdissä jne. Sosiaalisessa mediassa mainostaminen osoittautui tehokkaaksi rekrytointiväyläksi ja toimitetut jutut mediassa sai aina suuren joukon ihmisiä täyttämään riskitestin. Terveydenhuollon ja apteekkien kautta tavoitettiin hyvin korkeassa riskissä olevia henkilöitä, mutta määrällisesti nämä väylät eivät tuoneet isoa määrää tutkittavia. Miesten tavoittaminen tutkimukseen oli haastavaa – kuten tutkimuksissa lähes aina. Heidät tavoitti parhaiten puolisojensa kautta. Edelleen haasteeksi jää yksinelävien miesten tavoittaminen. Apteekkien rooli terveyden edistämisessä sen sijaan on selkeästi alihyödynnetty: se on paikka, jossa voisi kohdata henkilöitä, joilla on suurentunut riski sairastua kroonisiin kansantauteihin, ja tarjota ennaltaehkäisevää elintapaneuvontaa, kuten vaikkapa ravitsemusterapiaa.

Tyypin 2 diabetes ei ole ilmainen sairaus

Tyypin 2 diabetes on elintapasairaus, johon vaikuttaa vahvasti myös henkilön perimä. Sairauden etenemiseen liittyvät ikävät ja kalliit komplikaatiot, jotka heikentävät huomattavasti henkilön hyvinvointia ja toimintakykyä. Lääketaloustieteen professori Janne Martikainen esitteli StopDia-päätösseminaarissa tyypin 2 diabeteksen sairastamisen kustannuksia. Koko Martikaisen esitys on katsottavissa täältä. Tyypin 2 diabeteksen sairastaminen aiheuttaa merkittäviä suoria lisäkustannuksia verrattuna verrokkiväestöön, jolla sairautta ei ole. Martikaisen mukaan sairaus aiheuttaa jo yksinään pelkästään lähes 4000 euron suoran lisäkustannuksen/henkilö/vuosi, jos henkilölle ei ole vielä kehittynyt komplikaatioita, jotka tautia sairastavilla ovat yleisiä. Komplikaatioiden ilmaantuessa, lisäkustannusten määrä on jo kaksinkertainen.

Tuottavuuskustannuksia tauti aiheuttaa lisäksi reilu 8000 euroa/hlö/vuosi. Pienelle kunnalle nämä kustannukset tarkoittavat siis tuhansia euroja lisäkustannuksia joka vuosi jokaista diabetesta sairastavaa kohden, unohtamatta yksilön elämänlaadun heikkenemistä. Ainakin säästettyjen eurojen luulisi motivoivan kuntia ja koko yhteiskuntaa diabeteksen ehkäisyyn ja terveyden edistämiseen. Käytännössä samat terveelliset elintavat ehkäisevät myös muilta kroonisilta sairauksilta.

Terveyden edistämisen säästöpotentiaali: StopDialaskuri

Vaikka tyypin 2 diabetesta on mahdollista ehkäistä elintavoilla, sairastaa sitä nykyään jo yli 300 000 suomalaista. Lisäksi tuhannet eivät tiedä sairastavansa tautia. Näiden lukujen valossa on selvää, että tauti aiheuttaa kansallisesti mittavat kustannukset. Mutta mitä maksaisi taudin ennaltaehkäisy? Martikainen esitteli seminaarissa tyypin 2 diabeteksen aiheuttamien kustannusten lisäksi säästöpotentiaalin, joka terveyden edistämiseen sijoitetuilla euroilla voidaan säästää erilaisissa väestöryhmissä. Säästöpotentiaalin laskemiseen julkaistiin StopDia-investointilaskuri, joka auttaa ennakoimaan elintapainterventioiden taloudellisia vaikutuksia ja säästöpotentiaalia. Se on interaktiivinen, reaaliaikainen pilvilaskentasovellus, jota voi hyödyntää terveyden edistämiseen liittyvässä suunnittelutyössä esimerkiksi kunnissa. Laskurin tulokset saa kätevästi pdf-tiedostoksi ja tulossa on myöhemmin myös raportointityökalu.

Ravitsemusterapia toisi merkittävät säästöt diabetesriskissä oleville

Kuvitellaan esimerkkitilanne, jossa kohdistettaisi tyypin 2 diabetekseen tähtääviä ennaltaehkäisytoimia isoon joukkoon 50-vuotiaita miehiä (2000 henkeä), joilla on huomattavasti suurentunut riski tyypin 2 diabetekselle (riskipisteet 15+ Diabetesriskitestiä). Tämä voisi olla vaikkapa Kuopion kokoinen kunta. Riskinseulonta voisi tapahtua esimerkiksi StopDia-tutkimuksessa käytetyn digitaalisen riskitestin kautta. Tulevaisuudessa tällainen kysely voisi lähteä vaikkapa jokaisen 50-vuotta täyttävän henkilön sähköpostiin. Sitä kautta henkilö voisi ohjautua halutessaan elintapaohjaukseen. Suomessa kehitetty Diabetesriskitesti toimii edelleen hyvin, kerrottiin StopDia-päätösseminaarissa, ja se onnistuu seulomaan joukosta hyvin henkilöt, joille on jo kehittynyt esidiabetes veren sokeriarvojen perusteella.

Laskelmassani tälle 2000 miehen joukolle kunta tarjoaisi esimerkiksi ravitsemusterapiaa 300 eurolla/hlö, mikä voisi tarkoittaa esimerkiksi kolme käyntikertaa ravitsemusterapeutin vastaanotolla. Tällä kuvitteellisesti onnistuttaisi pudottamaan henkilön painoa keskimäärin noin 2-5 % painosta, mikä 100 kiloa painavalla tarkoittaisi 2-5 kg. Laskurin laskelmat perustuvat muun muassa Suomessa toteutettuun diabeteksen ehkäisytutkimukseen.

 

Kuva 1. StopDialaskuri

 

Aluksi tällainen taloudellinen panostus tarkoittaisi merkittävää kustannusten lisääntymistä kunnalle, mutta jo reilun viiden vuoden kuluttua kustannuksissa alkaa tulla säästöjä verrattuna tilanteeseen, että mitään ei tehtäisi (kuva 1). Tyypin 2 diabeteksen ilmaantuvuus pienenisi jo muutaman vuoden kuluttua tässä interventioryhmässä. Jos asiaa katsoo vielä kauaskantoisemmin, tässä 2000 hengen ryhmässä 15 vuoden kuluttua tyypin 2 diabetesta sairastavia olisi jopa noin 140 henkeä vähemmän, jos nämä ennaltaehkäisevät toimet toteutuisivat. SROI-luku tällä laskentakaavalla olisi lähes 12, mikä tarkoittaa, että jokaista investoitua euroa kohden voidaan saavuttaa laskennallinen 12 euron säästö tyypin 2 diabeteksen aiheuttamisessa kustannuksissa. Eli tällä, vaikkakin melko kalliilla, ennaltaehkäisevällä elintapaneuvolla, voisi kunta säästää huomattavasti euroja tyypin 2 diabeteksen kustannuksissa pidemmällä aikavälillä.

Totuus on se, että suomalainen aikuinen lihoo keskimäärin noin 0,5 kiloa vuosittain, mikä käytännössä tarkoittaa, että tyypin 2 diabetes ei tule tulevaisuudessakaan vähentymään, jos mitään ei tehdä. Erilaisten ryhmäohjausten tai digitaalisten sovellusten tarjoaminen elintapaohjauksena voisi olla myös melko kustannustehokastapa yksilöohjauksen rinnalla. Hyvä on muistaa, että yhdenlainen elintapaneuvonta ei sovi kaikille, vaan sen täytyy olla räätälöityä ja tarjonnan monipuolista. StopDia-laskurin avulla on vihdoin mahdollista perustella terveyden edistäminen myös  euroissa. Toivottavasti StopDia-laskuri löytää kunnat ja muut tahot, jotka voivat teoillaan vaikuttaa laajemmin terveyden edistämistyöhön ja kroonisten sairauksien, kuten tyypin 2 diabeteksen, ehkäisyyn.