Mitä suomalaiset syövät? Tuloksia FinRavinto 2017 -tutkimuksesta

21.01.2019

Ravitsemussuosituksia usein parjataan, vaikka ne perustuvat parhaaseen sen hetkiseen tutkimustietoon. Ehkä ne koetaan tiukkoina ja rajoittavina. Todellisuudessa ravitsemussuositukset antavat mahdollisuuden syödä monipuolisesti ja monella tapaa. Lisäksi niiden noudattaminen auttaa hyvinvoinnin edistämisessä ja parhaassa tapauksessa ehkäisee kroonisilta sairauksilta, kuten tyypin 2 diabeteskelta, sydänsairauksilta tai syövältä. Totuus kuitenkin on se, että vain ani harva suomalaisista syö ravitsemussuositusten mukaisesti kansallisen ja laajan FinRavinto 2017 -tutkimuksen mukaan (n= 1655). Terveyden kannalta ruokavalion ei tarvitse olla täydellinen, mutta ruokavalion pääpiirteiden olisi hyvä olla kunnossa. Suomalaisten ruokavalio on kehittynyt paljon vuosien aikana, mutta edelleen syömisessä olisi paljon petrattavaa väestötasolla.

 

Pääateriat syömisen pohjana

Säännöllinen syöminen auttaa painonhallinnassa. Suomalaiset syövät ja juovat keskimäärin 7 kertaa päivässä. Tämä sisältää myös esimerkiksi veden juomisen. Valtaosa suomalaisista syö aamupalan, mikä auttaa vireyden säilymisessä aamupäivän ajan. Yli puolet energiasta, noin 60 %, saadaan aamupalasta, lounaasta ja päivällisestä eli päivän pääaterioista. Pääaterioiden syöminen päihittää yleensä monipuolisuudellaan välipalojen ravitsemuksellisen laadun, minkä takia on suositeltavaa syödä kunnon aterioita useiden pienten välipalojen sijaan. Muutamat välipalat toki kuuluvat päivään aterioiden nauttimisten lomiin. Suomalaisille tyypillinen lounasaika on klo 11-12 ja päivällistä monet nauttivat klo 17 aikoihin.

Kasviksia ja palkokasveja lisää lautaselle

”Puoli kiloa päivässä” on tuttu lausahdus kasviksista, mutta valtaosalle suomalaisista se on yhä saavuttamaton tavoite. Ilahduttavasti kuitenkin naisista noin viidennes ja miehistä noin 15 % syö vähintään puoli kiloa kasviksia päivässä. Keskimäärin kasviksia syödään noin 300 grammaa päivässä eli kasviksia mahtuisi monen päivään pari kourallista lisää, vaikkapa hedelmä välipalalla ja pakastimesta kasvislisuketta päivälliselle. Helppoa, eikö? Miehistä 10 % ei syönyt kasviksia tutkimuspäivinä ollenkaan, mikä tarkoittaa, että monen elimistölle välttämättömän vitamiinin, kuten C-vitamiinin, saanti jää silloin riittämättömäksi.

Vegaanius harvinaista

Suurin osa suomalaisista syö lihaa. Punaista lihaa eli naudan, sian ja lampaan lihaa miehet syövät noin 140 g päivässä ja naiset alle sata grammaa päivässä. Punainen liha lisää esimerkiksi suolistosyöpien ja lihavuuden riskiä, minkä takia ravitsemussuositukset suositellevat punaista lihaa syötävän enintään puoli kiloa viikossa. Miehistä valitettavan moni syö punaista lihaa yli suositusten. Naiset sen sijaan syövät lihaa huomattavasti maltillisemmin.

Tulevaisuudessa puhtia pavuista?

Lihaa voitaisi korvata yhä enemmän palkokasveilla ja pähkinöillä. Niitä suomalaiset syövät keskimäärin olemattomia määriä – noin 20 g päivässä. Kuitenkin nuoremmalle ikäpolvelle pavut ja pähkinät maistuvat paremmin. Terveyden ja myös ympäristön sekä ilmaston kannalta lihan ja palkokasvien kulutusluvut voisivat olla toisinpäin. Kaupoissa on nykyään hieno valikoima myös kotimaisia palkokasvituotteita sekä esimerkiksi kaurasta tehtyjä proteiinipitoisia tuotteita, kuten Nyhtökaura. Nämä ovat erittäin helppoja käyttää arkiruoan valmistuksessa. Aikuisenkin on hyvä muistaa uusien makujen suhteen – maistelukertoja on oltava useampi, jotta uuteen makuun tottuu.

Viljatuotteiden osalta miehistä jopa 80 % kertoi syövänsä ruisleipää ja naisistakin yli 70 %, mikä on ilahduttavaa kuidun saannin kannalta. Täysjyväviljaa sisältävä leipä on hyvä kuidun lähde. Kuten ravitsemussuosituksissa suositellaan, nestemäisistä maitotuotteista moni käytti vähärasvaisia maitotuotteita.

Nesteestä ei pulaa

Suomi todella on kahvinjuontikansaa, sillä jopa noin 85 % suomalaisista kertoi juovansa kahvia. Teen juonti puolestaan ei ole puoliakaan yhtä suosittua. Yleisesti suomalaiset juovat riittävästi. Huolestuttavasti erityisesti nuoremmalle miesväestölle maistui hyvin sokeroidut virvoitusjuomat.

Hiilareita niukalti, rasvaa runsaammin

Hiilihydraatteja suomalaiset edelleen karsastavat, sillä niitä saadaan alle suositusten. Se heijastuu myös suosituksia nähden alhaiseen kuidun saantiin. Riittävä kuidun saanti on tärkeää esimerkiksi suoliston hyvinvoinnille. Suomalaiset saavat energiaa rasvoista melko paljon, mikä sinällään ei ole ongelmallista. Rasvan laatuun voitaisi edelleen panostaa lisäämällä ruokavalioon kasviöljyn lähteitä ja suosimalla esimerkiksi vähärasvaisia maito- ja lihatuotteita. Sokeria eli sakkaroosia suomalaiset kuluttavat kohtuullisesti, mikä on ollut viime vuosien kestopuheenaihe.

D-vitamiinia yhä enemmän

Vitamiineista D-vitamiinin saanti on keskimäärin noussut, mihin on auttanut tiettyjen elintarvikkeiden D-vitamiinitäydennys, kuten maitotuotteiden. Folaatin, jota erityisesti hedelmällisessä iässä olevat naiset tarvitsevat, saanti on edelleen keskimäärin liian alhaista suositusteen nähden. Siihen auttaisi esimerkiksi kasvisten ja täysjyväviljatuotteiden runsaampi kulutus. Suolan saannin suhteen olisi petrattavaa suurimmalla osalla suomalaisista. Miehet saavat suolaa jopa kaksinkertaisesti yli suositusten.

Mitä voitaisi tehdä?

Jotta suomalaiset söisivät vielä terveellisemmin, voitaisi:

  • Lisätä papujen, linssien, pähkinöiden ja siementen syömistä.
  • Lisätä täysjyväviljavalmisteiden käyttöä: täysjyväpuuro todellakin on terveysruoka.
  • Vähentää punaisen lihan ja leikkeleiden syöntiä ja suosia vähärasvaisia ja -suolaisia vaihtoehtoja.
  • Lisätä väriä lautaselle kasviksista – tuoreita ja pakastimesta – ja nauttia niitä mielellään joka aterialla.
  • Suosia kasviöljyjä esimerkiksi ruoanlaitossa ja käyttää leivän päällä margariinia.
  • Oppia lukemaan elintarvikkeiden pakkausmerkintöjä – vertailemaan niitä ja valitsemaan paremmat vaihtoehdot.
  • Muutosten tekeminen ei ole vain yksilön asia, vaan sitä tulisi edesauttaa esimerkiksi valtio, kunnat, elintarvikeyritykset ja kaupanala omilla toimillaan.