Ruokaterroria ja ilmastohysteriaa

27.10.2019

Hyvän syömisen pitäisi edistää terveyttä ja antaa hyvää mieltä, mutta ei ahdistaa ja aiheuttaa syyllisyyttä. Lue Nutrinetin kokeneen ravitsemusasiantuntijan Laura Sinisalon mietteitä ilmastokeskustelusta ja ruoasta.

Eipä taida tänä päivänä ilmestyä yhtään artikkelia tai muuta median julkaisua, joissa tuntuu mopo karanneen pahasti käsistä, kun on kyse ilmaston muutokseen liittyvistä asioista. Jos jo pienet lapset kieltäytyvät syömästä lihaa tai juomaan maitoa sen vuoksi, että maapallo kuolee, niin eipä ihme, jos he alkavat jo ennen 10 ikävuotta kärsiä stressin oireista.

Syöminen ei saa pelottaa lasta

Ruuasta ja sen tuotannosta on tullut tosi paha peikko, johonka lapset (ja aikuisetkin) törmäävät nykyään oikeassa arkielämässä eikä satukirjoissa niin kuin ennen. Saduilla oli yleensä onnellinen loppu, mutta nyt peikko hyppää lapsen eteen vähän joka paikassa, eikä useimmilla vanhemmilla ole osaamista tai kriittisesti tuotettua tietoa selittää lapselle, mistä on kysymys ja rauhoittaa lasta.

Ihan tavallisia asioita, jotka lapsi voi ymmärtää ja tehdä ilmaston hyväksi ilman stressiä, on esimerkiksi jätteiden vähentäminen. Jos ennen oli lautanen syötävä tyhjäksi, vaikka joku muu oli sen täyteen mättänyt, niin kyllä se nytkin syödään tyhjäksi, mutta lapsen itsensä ottaen ruokaa sen verran kuin jaksaa syödä. Samoin voi hyvin pienin esimerkein opettaa eri ruoka-aineiden hiilijalanjälkeä, josta on myös monipuolisesti asiallista tietoa saatavissa mm. Luonnonvara- keskuksen sivuilta.

Ruoantuotanto ei aiheuta suurinta ilmastokuormaa

Suomalaisten aiheuttamassa ilmaston kuormituksessa suurimman osan vie asuminen, johon voidaan vaikuttaa esimerkiksi järkevällä lämmitysenergian valinnalla, ilmastoystävällisillä rakennusmateriaaleilla ja tietysti henkilökohtaisilla asunnon lämpötiloilla. Uusia teknologioita kehitetään jatkuvasti, mutta ihan taivasalla ei näillä leveysasteilla kuitenkaan tulla pärjäämää koskaan. Seuraavina merkittävästi ilmastoon vaikuttavina tekijöinä Suomessa on ruoantuotanto ja -kulutus sekä liikenne. Näihinkin tekijöihin pitäisi suhtautua realistisesti ja muistaa, syöminen on välttämätöntä jo terveenä pysymiseksi ja lasten kasvun edellytys samoin kuin se, että Suomi on pitkien etäisyyksien maa.

Järkyttäviä ehdotuksia saa lukea tai kuulla päivittäin; Helsingin kaupungin pitäisi lopettaa maidon käyttö kokonaan tai että ikääntyneiden ruokapalvelussa jossain päin maata olisi lopetettava lihan tarjoaminen kokonaan. Syiksi kerrotaan säästötoimenpiteet tai terveystekijät sekä ruoan tuottamisesta aiheutuva ilmaston lämpeneminen. On aika vaarallista kuvitella, että säästöä syntyisi maidon käytön lopettamisella tai vanhusten terveydentila paranisi, jos he eivät saisi enää lihaa aterioilla. Jos maito jäisi pois, niin mistäpä saataisiin niin edullisesti proteiinia tai tärkeää kalsiumia? Entä meidän lukuisat, jo muutenkin huonosti syövät tai jopa vajaaravitut vanhukset, hekö eivät saisi enää heille ennestään tuttuja ruokia, kuten liha-perunalaatikkoa tai lihapullia? Olisipa mielenkiintoista nähdä, miten sosiaali- ja terveydenhuollon menot alkaisivat vielä entisestään kasvaa, kun yhä useampi ikääntynyt alkaisi muistuttaa nälänhätää kärsivältä köyhien maiden asukkaalta. Miten tämä vaikuttaisi työikäisiin? Ja mikä tärkeintä, miten olisi lasten kasvun ja kehittymisen laita, jos näihin tarvittavat ravintoaineet jäisivät saamatta?

Hysterian lietsominen ei auta

Suomalaiset ovat tunnetusti kiltisti määräyksiä tottelevia, mutta myös helposti lähtemässä ääri-ilmiöistä tekemään liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Toki ilmastossa tapahtuneet muutokset ovat totta, mutta ruokaterrorismilla tai ilmastohysterialla ei saada mitään hyvää aikaiseksi, päinvastoin! Olisiko suomalainen media niin viisas, että hysterian lietsomisen sijaan alkaisi julkaista asiallista tietoa rauhoittamaan koko kansaa? Toivon todella kovasti. Pitäisi jakaa kriittisesti arvioitua tietoa, miten Suomessa maantieteellisesti vaikeissa oloissa voidaan tuottaa ruokaa ilman antibioottijäämiä tai ylenmääräistä lannoitusta. Vertailutaulukoita näistä asioista puolueettomilta asiantuntijoilta löytyy monista lähteistä.

Lihaa kohtuudella

Pelkästään ilmaston muutos ei ole syynä siihen, että suomalaisessa ruuan tuotannossa ja kulutuksessa pitäisi tehdä meille jokaiselle hyödyllisiä muutoksia. Valtion ravitsemus-neuvottelukunta (VRN) julkaisee määrävuosina yleisiä, koko kansalle tarkoitettuja ravitsemussuosituksia sekä niiden lisäksi eri ikäkausille omia tarkempia suosituksia, joissa on huomioitu nykyään myös ilmastolliset vaikutukset. Pohjana on kansantaloudellisista syistä koko kansan terveyden ylläpitäminen hyvällä ravitsemuksella, joka ennalta ehkäisee sairauksia. Ruuan valinnalla on jokaiselle oma merkityksensä ja taustalla on arvo- ja terveysvalintoja sekä taloudellisia tekijöitä.

Ainoastaan ilmasto huomioiden vegaaniruokavalio olisi nykyisten tutkimusten ja mallinnusten mukaan paras vaihtoehto. Kun lisäksi otetaan huomioon muita vaikutuskohteita, kuten taloudelliset, terveydelliset, kulttuuriset ja maantieteelliset tekijät, kalaa ja maito- ja viljatuotteita sekä monipuolisesti kasviksia ja hedelmiä sekä marjoja sisältävä ruokavalio olisi kuitenkin kokonaisuutena parempi vaihtoehto. Lihaakaan ei ole tarvetta kokonaan unohtaa, mutta sen syönnin rajoittaminen kolmannekseen nykyisestä, hyödyttäisi niin terveyttä, taloutta ja ilmastoa. On aina muistettava, että ruualla on myös hyvin tärkeä sekä sosiaalinen että kulttuurillinen merkitys. Nautitaan ruokahetkistä!