Ajatuksia kahvista

11.02.2020

Kahvi on olennainen osa ruokakulttuuriamme sekä sosiaalista kanssakäymistämme. Mutta milloin viimeksi mietit kahvikuppisi sisältöä? Lue Nutrinetin ravitsemusasiantuntijan Laura Sinisalon mietteitä kahvista.

Suomalaiset juovat kahvia eniten maailmassa eli noin 10 kg henkeä kohti paahdettuna kahvina. Pohjoismaalaiset ovat muutenkin kovia kahvittelijoita, eivätkä ruotsalaiset, tanskalaiset, norjalaiset ja islantilaiset jää meistä paljoa jälkeensä. Sen sijaan esimerkiksi Espanjassa kahvin kulutus on ”vain” 4,5 kg henkeä kohti, kuten muissakin Etelä-Euroopan maissa. Keskieurooppalaiset asettuvat sitten noiden henkeä kohti laskettujen kulutuslukujen väliin. Maailman suurin kahvin kuluttaja on USA, kun lasketaan kokonaiskulutusta. Tärkein juoma maailmassa on tietysti vesi, jota ilman ei kukaan tulisi toimeen. Seuraavana onkin tee ja kahvi vasta kolmantena.

Kahvin sopiva kulutus pääasiassa hyväksi terveydelle

Kahvi on mielenkiintoinen nautintoaine, koska sen säännöllinen juominen on yhdistetty erilaisiin terveysvaikutuksiin. Ihmisten kahvin juontimääriä vertailtaessa on todettu esimerkiksi, että päivittäin 3–5 kupillista juovilla on noin 25 % pienempi riski sairastua tyypin 2 diabetekseen kuin heillä, jotka juovat alle 2 kupillista tai eivät ollenkaan. Näissä tutkimuksissa ei varmaankaan ole pystytty arvioimaan, mikä merkitys kakkostyypin diabeteksen kokonaisriskiin on pohjoismaiseen tapaan kahvin juontiin liittyvällä kahvileivällä, joka voi olla melkoinen energiapommi. Tutkimuksia on tehty myös kahvin juonnin ja sydän- ja verisuonitauteihin sekä syöpätauteihin sairastumisen riskien välillä. Kohtuullisella kofeiinin saannilla ei ole todettu lisääntynyttä riskiä. Pannukahvilla on kuitenkin todettu olevan veren kolesterolitasoa nostava vaikutus, mutta tätä yhteyttä ei ole havaittu suodatinkahvin juomisella.

Kahvi sisältää lukuisia aineita, joista tunnetuin on kofeiini. Kaiken kaikkiaan kahvista löytyy kymmeniä yhdisteitä, joiden terveysvaikutuksia ei ole toistaiseksi tutkittu riittävän perusteellisesti, että niille voitaisiin laatia esimerkiksi terveys- tai ravitsemusväittämiä. Tiedetään kuitenkin, että kahvissa on useita antioksidantteina toimivia polyfenoleja, joilla on mahdollisesti merkittävääkin terveysvaikutusta. Viimeaikaiset meta-analyysit ovat lisäksi osoittaneet, että kahvin juonilla voi olla yhteys pienentyneeseen Alzheimerin sekä Parkinsonin taudin riskiin.

Kofeiini piristää

Euroopan elintarvikeviraston tekemien tutkimusten avulla on saatu varmistusta kahvin yleisesti tunnetulle piristävälle vaikutukselle. Kahvin juonnin on osoitettu lisäävän valppautta ja tarkkaavaisuutta. Kofeiinin on havaittu myös parantavan suorituskykyä kestävyysurheilussa ja -liikunnassa. Kofeiiniin liittyy toisaalta myös ihmisten vaihteleva herkkyys kahvin vaikutuksille. Unihäiriöiden aiheuttajana kahvi on ollut tunnettu jo kauan. Koska uniongelmien aiheuttajaksi on todettu kofeiini, on kehitetty kofeiinitonta kahvia, jota voidaan nauttia myös ennen nukkumaan menoa.

Kiinnitä huomiota kahvinkeittotapoihisi

Koska ravinnolla kokonaisuutena on merkittävä rooli ilmastonmuutoksessa, myös kahvilla on siinä oma tärkeä paikkansa. Suurin osa, lähes 70 %, kahvin hiilijalanjäljestä syntyy kahvin viljelystä ja sen prosessoinnista, johon kuluttaja ei voi suoraan vaikuttaa. Sen sijaan kahvin juomaksi valmistaminen ja sen jälkeen tapahtuva toiminta, kuten jätteiden käsittely kuuluvat kuluttajien vaikutuspiiriin, mikä muodostaa lähes 30 % koko kahvin elinkaaresta. Jokainen kahvittelija voisi miettiä tarkkaan omia tapojaan. Onko kahvinkeitin ”päällä” koko päivän, kaadetaanko muutaman tunnin ikäinen kahvi viemäriin ja keitetään tuoretta kahvia tilalle, heitetäänkö kahvinkeittimen suodatinpussi kahvinporoineen seka- vai biojätteisiin. Samanlaisia kysymyksiä voi liittää kahvin ympärille vielä muitakin. Kysehän on pitkälti sekä energian että veden kulutuksesta.

Muuttuva kahvin viljely

Aikaisemmin kahvipensaita kasvatettiin yleisesti varjokasviviljelynä, jolloin viljelijällä oli tuotannossaan muitakin kasveja. Viime vuosikymmeninä kahvin viljelyä on alettu korvata aurinkoviljelyllä paremman tuottavuuden toivossa. Aurinkoviljely edellyttää suuria viljelypinta-aloja, minkä vuoksi on jouduttu hakkaamaan yhä laajempia metsäalueita. Paahtavassa auringonpaisteessa kasvavat kahvilajikkeet tarvitsevat runsasta kastelua ollen hyvin haastavaa alueilla, joissa ei ole luonnostaan vesistöjä. Ilmaston lämpeneminen jo tähän mennessä on lisännyt kahvin viljelyyn liittyviä ongelmia. Kahvisadot ovat merkittävästi pienentyneet johtuen liiasta kuumuudesta. Kahvin laatuominaisuudet ovat myös heikentyneet, koska kahvinpavut kypsyvät liian nopeasti, eikä niihin ehdi kehittyä korkealaatuiselta kahvilta vaadittavia ominaisuuksia. Kahviviljelyksiä on siitä syystä alettu perustaa yhä korkeammille alueille, joilla luonnostaan kasvaisi metsää. Kun sadot ovat pienentyneet, myös alueen pienet kahvintuottajat eivät voi enää toimia kannattavasti. Näin ilmastonmuutos on vaikeuttamassa alueen väestön hyvinvointia ja luomassa maaseudun autioitumiseen johtavaa väestön siirtymistä kaupunkeihin työtä ja elantoa etsimään. Kahvia tuottavat maat Etelä-Amerikassa ja Afrikassa kuuluvat kehittyviin maihin, joissa on jo perinteisesti ollut monenlaisia köyhyydestä johtuvia ongelmia.

Katso kuppiisi

Useat kahvialan yritykset ovat olleet luomassa vastuullisuuteen tähtääviä järjestelmiä ja sertifiointeja. Kuluttajien eniten tuntema vastuullisuussertifikaatti on Reilun kaupan merkki. Vastuullisuus tarkoittaa taloudellista, ympäristöllistä ja sosiaalista vastuuta. Koska kahvin viljelijöiden taloudellinen tilanne on jo alkanut heikentyä, on odotettavissa kahvin maailmanmarkkinahinnan merkittävä nousu kahvisatojen pienentyessä. Taloudellisen vastuun noudattaminen on myös edellytys ympäristövastuun ja sosiaalisen vastuun kantamiselle.

Kun ajattelemme ilmastonmuutoksen vaikutuksia jokapäiväiseen elämäämme, niin asiat, joiden lähtökohta voi olla kaukana meistä, voivat tulla kuitenkin merkittävästi vaikuttamaan päivittäisiin valintoihimme joko positiivisesti tai negatiivisesti. Luonnonvarakeskuksen tekemän selvityksen mukaan kahvin ilmastovaikutus on yhtä suuri kuin lihan. Kun siis seuraavan kerran arvioimme päivittäisten ruokailutottumustemme hiilijalanjälkeä, on lautasen lisäksi muistettava katsahtaa kahvikuppiinsa.