Vajaaravitsemus aiheuttaa miljardien eurojen tarpeettomat kustannukset

07.11.2017

Muutamia vuosia sitten jopa Talouselämä-lehti otsikoi ”Tämä ruokahölmöys maksaa miljardeja”. Kyse oli vajaaravitsemuksesta, joka on erittäin yleistä myös kehittyneissä maissa, joissa ruokaa pitäisi olla kaikille ravitsemuksellisten tarpeiden riittävään ja oikeaan tyydyttämiseen. Ylipainoisuus näkyy ja siitä ovat huolissaan lähes kaikki. Riittämätön ravinnonsaanti ei puolestaan näy ulospäin ennen kuin ravinnonsaanti on ollut riittämätöntä pitkän aikaa. Useinkaan liian vähälle ruualle jääneet eivät edes valita siitä äänekkäästi, koska kyseessä ovat joko iäkkäät tai muuten sairaat, kuten syöpäpotilaat.

Kun terveydenhuollon kustannuksista kovasti puhutaan, pitäisi vajaaravitsemus merkittävänä taustatekijänä sairaalahoidon sekä muiden terveydenhuollon kustannuksia lisäävänä ottaa huomattavasti enemmän huomioon ja lähteä korjaamaan sitä tehokkaasti. Suomesta on useiden eri tutkijoiden toimesta osoitettu, että 50 % hoivakodeissa asuvista vanhuksista kärsii ravinnon puutteesta. Eri maissa ja myös Suomessa on osoitettu, että ongelma on vielä yleisempi kotona asuvilla vanhuksilla, mutta myös esim. kehitys- ja muut vammaiset kuuluvat näihin riskiryhmiin.

Kun puhutaan kustannuksista, vertailuksi voidaan ottaa Iso-Britannia, jossa vajaaravitsemuksesta johtuvat kustannukset ovat lähes 18 miljardia euroa, joten Suomeen suhteutettuna meilläkin kustannukset ovat miljardiluokkaa. Kustannuksissa on yleensä huomioitu noin kaksinkertaisiksi kasvaneet lääkäripalvelujen tarve sekä merkittävästi pidentyneet hoitojaksot sairaalassa ja kasvaneet lääkekulut. Kuluissa ei yleensä ole huomioitu mm. hoitajien työmäärän kasvua, kun huonokuntoista potilasta pitää käydä esim. kääntämässä makuuhaavojen estämiseksi, koska potilas ei itse jaksa olla liikkeellä. Kustannuksia tulee myös muusta avuntarpeesta, kun lihakset ovat ravinnonpuutteesta heikot, jolloin ei jaksa sitten liikkua. Itseään ruokkiva noidankehä on valmis, kun ajatellaan kaikkia vaikutuksia.

Toisaalta on myös tutkimuksia, joissa tehostetulla ravitsemushoidolla on jo vajaaravitusta sängyn pohjalle jääneestä saatu jälleen itsenäisesti liikkuva ja aktiivinen ihminen. Osa dementian tiliin laitetuista oreista on hävinnyt, kun verensokeritaso on normalisoitunut säännöllisen aterioinnin seurauksena.

Kun Suomessa puhutaan SOTE-uudistuksen yhteydessä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten alentamisesta 3 miljardilla eurolla, ei pitäisi olla kovin vaikea laskea, mikä vaikutus olisi saavutettavissa ottamalla vajaaravitsemuksen ehkäisy ja hoito tehokkaaseen tarkasteluun.